Kun totuus tulee esiin, ja se tulee esiin, ihmiset näkevät koko kuvan. Tämä nuori mies tuli perheestä, joka erotti oikean väärästä. Hänen omat vanhempansa luovuttivat hänet. Se ei ole tarina perheestä ilman moraalia. Se on tarina perheestä, joka tekee sitä, mikä on oikein, olipa se kuinka tuskallista tahansa. Ja kun paljastuu, että hänet radikalisoi koulujärjestelmä, joka ei enää opeta lapsia ajattelemaan, vaan kertoo heille, mitä ajatella... kun paljastuu, että heidät on koulutettu uskomaan, että jokainen, joka on eri mieltä heidän kanssaan, on "fasisti"... Silloin tämän kansakunnan on kohdattava tili. Koska se, mitä lapsillemme on tehty, on suorastaan katastrofaalista. Kasvatamme ideologian myrkyttämiä sukupolvia sen sijaan, että ne ankkuroituisivat totuuteen. Näemme, kuinka luokkahuoneista tulee katkeruuden ja raivon tehtaita. Ja nyt tuon indoktrinaation hedelmät valuvat kaduillemme väkivallan muodossa. Jos huoneessa olevat aikuiset eivät nouse nyt, jos vanhemmat, johtajat ja yhteisöt eivät ota koulujamme takaisin ja taistele lastemme puolesta, silloin edessä oleva tulevaisuus on synkempi kuin kukaan haluaa kuvitella. Se, mitä koulutusjärjestelmässämme tapahtuu, on kauhistus. Sen kieltäminen on todellisuuden itsensä kieltämistä. Ja jos kieltäydymme kohtaamasta sitä, juuri näkemämme väkivalta ei ole loppu. Se on alku. Charlie Kirk eli ja kuoli totuuden puolesta. Ja nyt meidän jokaisen velvollisuutena on tehdä samoin. Oppia väittelemään vastapuolen kanssa niin kuin hän teki, puhumaan totuutta selkeästi ja vakaumuksella ja voittamaan ihmiset puolelleen yksi kerrallaan. Koska jos emme vastaa tähän haasteeseen, jos emme vie eteenpäin Charlien antamaa esimerkkiä, pimeys kuluttaa tämän maan.